Aslanin kuulumisia

  • 2.7.2009 Taas me käytiin siellä kamalassa paikassa!

Hei vaan kaikki! Mamma sanoi, että nyt kun mä olen jo yhden vuoden, mä voin alkaa kirjoitella kuulumisia tänne ihan itsekkin. No mä ajattelin nyt heti tulla kertomaan teille, mitä tänään tapahtui.

Eilen mamma sanoi meille pojille, että huomenna teidät viedään piikille. Musta se kuulosti aika kamalalta, jokseenkin pahimmalta paikalta minne kissan voi viedä. Tänään sitten ne lastas meidät taas boksiin – jonne mä menin muuten tosi kiltisti mutta Raichu ei – ja laittoi meidät pyörän tarakalle. Ei ne ajanu sillä pyörällä kun toinen talutti pyörää ja toinen piti meidän boksista kii, mut ne vaan sano että me ollaan jo niin isoja että eihän meitä jaksa enää kantaakaan. Aika laiskoja nuo on nuo meidän ihmiset joskus.

Matka oli onneksi lyhyt, kun siellä satoikin vähän. Me oltiin kerrankin ihan hiljaa ja katseltiin vain lintuja, kyyti oli paljon kivempi kuin joku typerä bussi. Mä en sitten yhtään tykkää busseista! Siellä paikassa minne ne meidät vei, mä oon ollut ennenkin mutta silloin mä olin tosi pieni ja mun masu oli niin kipeä etten mä enää siitä mitään muista. Ne laittoi mun niskaan jotain ainetta. Se sattui vähän. Se paikka on paha paikka, mä en tykkää siitäkään yhtään. Sit me tultiin kotiin ja paistoi jo aurinkokin, ja kotimatka oli kiva. Kotona pääsi taas nukkumaan ja lepäämään iltaa varten. Mutta nyt mun pitää mennä, kun kohta on jo niin viileä että menen tuonne meidän uuteen ulkohäkkiin katselemaan tipuja. Juu nou, tipuja! Nam.

  • 26.6.2009 Nuoriherra Aslan täytti vuoden!

Kesäkuun helteillä Aslanista tuli iso mies, yksivuotias jo. Komea se oli jo pentuna, ja vaikka itse sanonkin, on Aslanista kasvanut aika hurmuri. Se kehrää kuin possu, katselee aina-niin-viattomilla silmillään iloisena ja jahtaa kärpäsiä nuoruuden innolla. Aslan on rohkea, temperamenttinen, jääräpäinen, ystävällinen ja kiltti pieni kaveri, jonka touhuja seuratessa ei koskaan tule tylsää. Pentu ja iso mies samassa paketissa, tuo meidän pieni nassikka.

  • 26.5.2009 Aslan 11kk

Aslanin 11-kuukautissyntymäpäivä meni jokseenkin näin:

Asia ei tuntunut Aslania haittaavan, sillä banaanilaatikot olivat mitä parhaimpia leikkimis- ja nukkumispaikkoja.

Sen lisäksi banaanilaatikkojen sisuksista sai ihanimmat luolat ja juoksuradat, joita rapisuttamalla sai pidettyä henkilökunnan hereillä öisinkin:

Kaikesta huolimatta, myöhästyneet onnittelut henkilökunnalta pienelle sankaripojulle!

  • 18.6.2009 Hieman myöhästynyt päivitys kynsiasiaan

Aslanin kynsihaaveri käytiin selvittämässä eläinlääkärillä yli kuukausi sitten, joten tilanteen päivitys tänne on hieman myöhässä. Kyseessä ei onneksi ollut varvasmurtuma tai mikään akuutti tapaus, vaan ilmeisesti kynsi oli pikkuhiljaa kasvanut väärin jonkin aiemman pienen vamman vuoksi. Aslan oli siis telonut varpaansa jo kauan aiemmin tietämättämme, josta päällepäin näkyi vasta myöhemmin hieman liian paksuksi kasvava kynsi joka ei mahdu tassun sisään. Kynsi on pidettävä vain normaalia lyhyempänä (myös kynnen sisällä oleva vaaleanpunainen osa on normaalia pienempi).

  • 12.5.2009 Taas haaveri.

Ei voi muuta sanoa kuin että onneksi muutamme pienempään asuntoon jossa ei ole mahdollista juosta niin rajusti. Vasta oli Raichun tassussa haava, ja tänään huomasimme että Aslanilla yksi kynsi ei mene tassun sisään. Kyllä tässä olisi jo ihan tarpeeksi monta eläinlääkärireissua käyty ennen poikien yksivuotissyntymäpäiviä.

Aslan ei arista kynttä, varvasta tai muuta tassua ollenkaan, ja juoksee ja leikkii tassullaan aivan normaalisti. Eläinlääkärin mukaan odotellaan pari päivää ja katsotaan sitten pitääkö sitä tulla näyttämään. Toivotaan parasta.

Kuvissa pojat leikkimässä lämpimässä kevätauringossa. (Ei liity kynteen.)

  • 26.4.2009 Aslan 10 kk!

Klaanin pieni juniori Aslan on nyt saavuttanut kymmenen kuukauden merkkipaalun, eli näyttelyleikisti se olisi ainakin jo aikuinen. Paperilla siis. Meille tämä ”pitkä salskea nuorimies” on kyllä ihan pikkupentu, vauva joka nukkuu kainalossa ja tarvitsee rapsutuksia ja huomiota elääkseen.

Pentumainen leikkisyys tuntuu Aslanilla vain lisääntyneen nyt kun se on tullut vanhemmaksi.  Aslan tykkää nykyisin leluista paljon enemmän kuin pienempänä: se innostuu huiskistakin, ja leikkii muillakin leluilla enemmän. Viikko sitten kuulimme sen murisevan ensimmäistä kertaa koskaan, kun yöksi oli unohtunut lattialle eräs neulottu villaputkilo, joilla kissat ovat saaneet leikkiä vain hetken kerrallaan. Se on nyt Aslanin Oma Lelu, johon muut (eli Raichu) eivät saa koskea, ja jota Aslan aivan rrrrakastaa.

Ulkoilussa tapahtuu edistystä pikkuhiljaa – hyvin, hyvin hitaasti. Kuvassa Aslan hiipii (”tetsaa”) matalana seinän luo, mitä pitkin hän johdattikin ulkoiluttajan suoraan takaisin kotiovelle. Noh, sentään se ei enää istu paikallaan huutamassa. Kerroksissa Aslan tahtoo mennä hieman sekaisin, sillä tänäänkin se jäi ensimmäisen kerroksen omaa oveamme vastaavalle ovelle maukumaan, kun oikeasti olisi pitänyt mennä vielä yksi kerros ylemmäs. Ehkä Aslan ei osaa vielä laskea?

  • 4.4.2009 Happy Tail

Katselimme sivusta Kristiina Raution neloskissojen tuomarointia Turokin kissanäyttelyssä odotellessamme omaa vuoroamme. Eräästä kissasta hän sanoi, että sillä on Happy Tail.

Kissan häntä oli juuresta aika pörröinen. Raution mukaan joillekin kissoille tulee sellainen, kun ne innostuvat tai ovat oikein mielissään. Mietimme ensin että mikä ihmeen Happy Tail, mutta sitten tajusimme että nythän saimme vastauksen meitä askarruttaneeseen ”ongelmaan”! Olin nimittäin miettinyt Aslania katsellessani ennen näyttelyä, että onkohan Aslanilla jotenkin liikaa pitkäkarvageenejä vai mikä on, kun Aslanin häntä on joskus juuresta todella paksu. Mutta poika onkin vain onnellinen 😀

Tässäpä hieman  todistusaineistoa, videon muodossa, usein häntä on vielä pörröisempi kun Aslan saa ”puskukohtauksiaan”:

[googlevideo]http://video.google.com/videoplay?docid=8139511770974520536[/googlevideo] [googlevideo]http://video.google.com/videoplay?docid=-1065236885634947638[/googlevideo]

Aslanista tulee isona puskutraktori. Kumpikaan eleganteista itämaisistamme ei ole kovin ketteriä, mikä käy ilmi taas tässäkin videossa – ehkä ihan hyvä tulevaisuudensuunnitelma siis 😀

Aslan on puskukohtausten aikaan kuin keitetty makaroni, siksi se ylläolevissa videoissakin tippui lattialle kun tuki hävisi ja lässähti isumaan aivan pienestä kosketuksesta.

  • 26.3.2009 Aslanista jo 9kk vanha

Klaanin vauva täytti 26.3. jo 9kk. Ei voi kuin ihmetellä kuinka se aika menee nopeasti. Juuri tuossa yksi aamu isäntä ihmetteli, että ”Onpas tuolla Aslanilla pieni pää”, joten ehkäpä se alkaa olla jo aikuisen kissan mitoissa.

Kuukauden aikana ei sen kummempia ole tapahtunut, mitä nyt Aslanilta meinasi unohtua vessassa käynnin jalo taito: se teki Ökölakon. Ongelma ratkesi kuitenkin hankkimalla toisen vessan jossa on mikrohiekkaa, siellä Aslan tykkää kuopsutella mielin määrin. Ökövessa onkin jäänyt melkein täysin käyttämättömäksi, joten täytyy kai pitkin hampain luopua ökön käyttämisestä ja laittaa siihenkin hiekkaa.

Tässä kuva synttärisankarista nauttimassa kevätauringosta!

  • 27.2.2009 Kastraattipoika

Aslanista ja Raichusta tuli kastraatteja perjantaina 27.2. Operaatio sujui eläinlääkärin mukaan hyvin, ja kun kävelylle passitettu lievästi pahoinvoiva omistaja (ei ollut kivaa katsoa kun pienet vaipuivat horrokseen) sai pojat kantokopassaan takaisin, Aslan oli jo hereillä ja jutteli kovasti. Reipas pieni Aslan huolehti taksissa kotimatkalla horroksestaan heräilevän Raichun voinnista. Kotona ei kumpikaan halunnut asettua lämpöpullon viereen, ei mihinkään monista viritetyistä pesistä, vaan piti ihmetellä ja vaellella. Tunnin päästä pojat vohdoin nukahtivat ja nukkuivat koko päivän rauhassa.

Molemmat ovat melkein omia itsejään, mitä nyt ruokahalu on kasvanut huomattavasti. Nyt yritämme vain tarkkailla poikien linjoja ja leikkiä kamalan paljon, ettei kastraattipojille pääsisi kehittymään tyypillistä kastraatin vartaloa.

Pieni potilasparka muistutti nukkuessaan aivan pentua.

  • 26.2.2009 Aslan 8kk!

Aslan-juniori täytti eilen 8kk. Mikään pienihän Aslan ei enää ole vaan raameja löytyy jo silmälläkin katsottuna enemmän kuin Raichulla. Varsinaista murkkuikää Aslan ei ole saanut, vaan Aslan on hämmästyttävän kiltti ja välillä rauhallinenkin itämaiseksi. Öisin ja iltaisin sekin tietysti riehuu – nykyään ei enää keskiyöllä ole jaksanut nukkua vaan yöllä on kiva riehua ja metelöidä, ja tulla vasta sitten aamuyöstä viereen nukkumaan. Henkilökunta ei olekaan nukkunut kokonaisia yöunia muutamaan viikkoon (pahempi meluaja tuo Raichu kuitenkin on).

8kk syntymäpäivä meni ilman sen kummempia seremonioita sillä henkilökunnalla on molemmilla kiireinen aika koulussa erilaisten opinnäytetöiden, näyttöjen ja tenttien kanssa. Illalla piti Aslanin kuitenkin saada ylimääräisiä herkkuja, varsinkin kun klo 21:00 laitettiin ruokakupit pois seuraavan päivän koitokseen valmistumisen vuoksi…

  • 9.2.2009 Vauhdilla kohti kevättä

Pikku hurmurin päänmenoksi on suunniteltu kaikenlaista viimeaikoina. Ensinnäkin aika leikkaukseen on varattu molemmille pojille Aslanin seuraavan syntymäpäivän jälkeiselle päivälle – pikkumies ehtii siis juuri ja juuri täyttää 8kk ennen leikkausta. Aslan on myös ilmoitettu keväälle sekä TUROK:n että PIROK:n näyttelyihin: TUROK:iin mennään juniorina, PIROK:ssa kokeillaan jo onnea aikuisten kastraattien kanssa.

Aslanin kanssa odottelemme kevättä kovalla innolla siksikin että silloin pääsemme vihdoin valjastelemaan. Aslan aivan rakastaa seikkailuja, olen varma että tästä tulee vielä innokas valjastelija kunhan ulos päästään. Onneksi täällä Turussa kevät koittaa aikaisin! Aslanin kanssa on hieman hankala keksiä yhteisiä ”virallisia” touhuja sillä se ei kovin välitä huiskoista ja naruista vaan leikkii mielummin itse hiirillä ja muilla karvaisilla leluillaan. Kokeilimme Aslanin kanssa kuitenkin hieman koulutusta, ja Aslan vaikutti sen verran kiinnostuneelta että kävin jo ostamassa naksuttimen koulutusta varten. Katsotaan tulisiko tästä jotain! Muuten Aslan pyörii kyllä koko ajan mukana, olkapäillä ja vieressä. Pelkkä olkapäillä istuminen ja osallistuminen tai juttelu saa tämän lempeän pojan hurisemaan kuin kone, joksi sitä onkin usein verrattu.

Aslanille on pikkuhiljaa kehittynyt ihanan pehmeä ja täyteläinen ääni. Sen ominainen äännähdys on kurahtelu; naukuessaan taas sen ääni täyttää koko asunnon. Aslan jutteleekin lähinnä erilaisilla kurahteluilla ja säästää naukumiset tärkeimpiin asioihin.

  • 26.1.2009 Aslan täytti 7kk!

Virallisena synttärikuvana saa palvella tänään oikeasti 2 päivää ennen juhlapäivää otettu potretti, sillä varsinaisella kuvaushetkellä Aslan oli hieman uninen enkä onnistunut saamaan juhlakalusta tämän parempaa kuvaa:

Kuten kuvasta voi päätellä, on juhlapäivänä riehuttu vielä vähän tavallista enemmän. Päivän saldona on mm. keittiövaa’an päälle kaadettu vesilasi sekä rivi shampoopulloja kylpyhuoneen lattialla. Kunhan päivänsankari tuosta iltaa myöten tokenee on kuitenkin vielä leikityksen aika, sillä yllämainitut tuhotyöt on suoritettu lähinnä rikostoveri Raichun avustuksella.

Riehumisen lomassa Aslan on harrastanut taas tänään hurjia rakkaudenosoituksia, aina siitä että herää sen kehräämiseen korvanjuuressa siihen että herra Aslan puskee isännältä silmälasitkin päästä kun oikein innostuu osoittamaan hellyyttään 🙂

  • 23.1.2009 Hurmuri

Aslan sen kuin miehistyy silmissä sitä mukaa kuin ikää tulee. Siitä on tullut oikea hurmuri, varsinkin kun siitä on tullut koko ajan vain sosiaalisempi. Ennen mielellään viereen istumaan ja kehräämään tullut poika tulee nyt suoraan syliin ja ottaa paljon kontaktia myös ”sanallisesti”. Se onkin oikein hauska juttukaveri.

Tuossa päivällä Aslanin turkkia silitellessäni tuli mieleeni, että olisi pitänyt nimetä pojat nimillä Silkki ja Sametti, David Eddingsin mukaan. Aslan olisi ollut se Sametti, turkin laadun perusteela, ja Raichu Silkki. Vaan eipä noille pojille osaa muita nimiä enää tosissaan kuvitella 😀

Aslan ja Raichu ovat yhtä läheiset kuin ennenkin. Miehistyminen ei ole ainakaan vielä saanut aikaan välirikkoja. Ainoa ongelma tuntuu olevan ettei Raichu tunnu malttavan antaa Aslanin käydä rauhassa hiekkalaatikolla. Toivottavasti leikkaaminen auttaisi tähän! Tällä hetkellä on vati käytössä kakkosvessana, se auttaa kyllä hieman muttei täysin.

  • 11.1.2009 Uusi harrastus

Olen löytänyt uuden harrastuksen. Minusta, Aslanista, on tullut oikein innokas akvaristi. Tuossa muutama päivä sitten E-P siivosi taas akvaarion ja tällä kertaa sain niin paljon kalanhajua nenääni (ja akvaariosta lähti niin paljon kasveja pois etteivät kalat oikein pääse piiloon katseilta) että siitä lähtien olen ollut jatkuvasti päivystämässä akvaarion edessä. Minulla on akvaarion vieressä jopa oma tuoli ja sen päällä pesä jossa istun ja tuijotan kaloja ja otan aina välillä pienet torkut. Välillä yritän päästä akvaarioon lasin läpi tai akvaarion alta, mutten ole onnistunut vielä. Reitin etsintä jatkuu! Lohdutukseksi E-P on antanut minulle kuivattua silakkaa, josta erityisesti pyrstö on herkkuani.


Aslanin kuulumisia vuodelta 2008